Kanojen viestintä

Moikselis! Tällaisia tietopainotteisia postauksia ei olla taidettukaan nähdä tässä blogissa vähään aikaan ja pyrin pitämään blogini mahdollisimman monipuolisena, joten tässä olisi taas yksi tällainen! Postaus kertoo siis kanojen moninaisesta viestinnästä, ja siinä käsitellään niin kanojen ääntelyä kuin elekieltäkin. Mutta enköhän päästä sinut jo lukemaan, toivottavasti nautit postauksesta!

Kanojen ääntely

Toisin kuin yleinen oletus kuuluu, kanat eivät vain ja ainoastaan kotkota. Todellisuudessa nämä kotkottajiksikin kutsutut linnut omaavat todella laajan skaalan erilaisia ääniä; niiltä löytyy hätäpotpotusta, kujerrusta, etsintä-ääntä, vaadintakotkotusta, vaikka mitä! Ja nämäkin äänet, joihin tässä postauksessa pääset tutustumaan, ovat vain murto-osa kanojen koko laajasta äänimaailmasta.

Aloitetaan vaikka hätäpotpotuksesta, äänestä, josta ei koskaan voi erehtyä. Kun kanat säikähtävät jotakin – oli pelästymisen kohde sitten huonekasvi tai vaikka naapurin koira -, ne käynnistävät hetkeäkään empimättä äänekkään hätäpotpotuksen. Hätäpotpotus on kovaäänistä jatkuvaa kotkotusta, jonka välissä kanat ikään kuin kiekaisevat. Ihmettelet nyt varmaan, mitä ihmettä oikein selitän, mutta jos ikinä kuulet kanan hätäpotpottavan, tunnistat sen kyllä.

Kun kana tuntee pelon sijasta olonsa rauhalliseksi, se mitä todennäköisimmin alkaa kujertamaan. Kanan kujerrus on lempeää ja miellyttävää kuunneltavaa, ja sitä kuunnellessaan voi olla varma, että kanalla on kaikki hyvin. Kana voi kujertaa esimerkiksi nukkumaan mennessään, lepäillessään tai rauhallisesti seurustellessaan, ja myös emokana kujertelee poikasilleen. Siinä missä hätäpotpotus tarttuu kanasta toiseen, pysyy kujerrus enemmän henkilökohtaisena. Jos yksi kana kujertaa, eivät muut ala heti matkimaan sitä.

Kanat päästelevät aivan erillistä ääntä myös ruokaa etsiessään, jota ainakin minä kutsun nimellä etsintä-ääni. Se ei ole yhtä yleistä kuin hätäpotpotus tai kujerrus, mutta lukeutuu kyllä ainakin meidän kanojemme viikoittaiseen äänimaailmaan. Etsintä-ääni on ikään kuin säksätystä, johon liittyy kanan etsiskely ja kuoviskelu jalalla samaan aikaan. Ääni toimii apuna myös toisten kanojen kutsumisessa etsintäpuuhiin, sillä pitäähän muutkin parven jäsenet saada kokoon apajille.

Kanojen äänivalikoimasta löytyy totta kai myös vaadintakotkotus, sillä mitä siitäkin tulisi, jos ruuan vaadintaan ei olisi erillistä ääntä? Voidaan vaadintakotkotuksella muutakin kuin ruokaa kärttää; yksi yleisimmistä vaatimisen kohteista on ulos pääsy. Vaadintakotkotus on pitkää ja kovaäänistä, ja se jatkuu niin kauan, että kana saa tahtonsa läpi. Usko tai älä, kanat ovat sinnikkäitä eläimiä, eivätkä kyllä hevillä luovuta ja lopeta vaadintakotkotusta!

Kanojen elekieli

Kuten muutkin eläimet, kanat viestivät äänten lisäksi myös eleillä. Kanat viestivät kehonkielellään paitsi olotilastaan myös arvoasemastaan. Mitä korkeammalla kana on arvojärjestyksessä, sitä kookkaammalta se yrittää näyttää. Monesti alfakanan tunnistaa siitä, että se kulkee pää pystyssä mahdollisimman arvokkaan näköisenä ja voi jopa pörhistellä arvojärjestyksessä alempana oleville. Arvojärjestyksessä alempana olevat kanat taas madaltuvat alfakanan nähdessään.

Oli kana sitten arvojärjestyksessä missä asemassa hyvänsä, se viestii elekielellään yhtä lailla olotilastaan. Esimerkiksi kanan pelästymisen huomaa hätäpotpotuksen lisäksi myös kanan elehdinnästä. Pelästyessään kana useimmiten jäykistyy, pörhistää niskahöyhenensä ja kurottaa kaulaansa mahdollisimman ylös, jotta näkisi lähestyvän vaaran. Tähän vaaran näkemiseen liittyy myös se, että pelästyessään kana haluaa olla mahdollisimman korkealla. Esimerkiksi meidän kanamme lehahtavat pelästyessään oitis orrelleen turvaan ja odottavat siellä, kunnes vaara on ohi.

Joskus jos kana pelästyy oikein kovasti, jäykistymisreaktio saattaa ottaa siitä vallan. Se on luonnollinen reaktio, jossa kana jäykistyy liikkumattomana maahan. Tässä asennossa kana voi maata jopa useita minuutteja. Se saattaa näyttää maatessaan kuolleelta, ja kuollutta se yrittääkin näin tehdessään saalistajille esittää. Tämä reaktio on kuitenkin painosanalla erittäin harvinainen, eivätkä esimerkiksi meidän kanamme ole näin kertaakaan tehneet.

Pelästymisen lisäksi kanat osoittavat elekielellään myös hellyyttä ja tyytyväisyyttä. Etenkin pienessä parvessa kanoilla on yleensä hyvin läheiset suhteet toisiinsa, ja ne osoittavat sitä monin eri tavoin. Merkkejä läheisyydestä ja hyvistä suhteista yksilöiden välillä ovat esimerkiksi toistensa höyhenten sukiminen ja yhdessä mutakylpeminen. Yksi suosikeistani on kuitenkin se, kun kanat nokittelevat hellästi toistensa nokkia, mikä on merkki todella läheisistä väleistä.

Siinä taisikin olla muutamia tärkeimpiä asioita kanojen viestinnästä. Mitä pidit postauksesta? Saitko uutta tietoa? Mistä asiasta oli mielenkiintoisinta lukea? Nähdään kommenteissa!