Miten kanat näkevät maailman?

Moi! Olen aiemminkin maininnut jotain kanojen näköaistista Kanojen aistit -postauksessa, mutta todella tiiviissä paketissa. Jäinkin silloin ajattelemaan, että aiheesta voisi olla vähän enemmänkin sanottavaa ja… Tässä sitä ollaan. Tämän postauksen olisi siis tarkoitus vähän avartaa käsitystänne kanojen näkökyvystä – se poikkeaa nimittäin aika lailla ihmisen näköaistimuksista.  Jotkut jutuista saattavat vaikuttaa vähän hämäriltä, mutta olen iloinen, jos ymmärrät tästä edes jotain… Teretulemast!

Miten kanat näkevät maailman?

Anna kun arvaan: et ole ikinä sen kummemmin miettinyt, miltä tuntuisi tuijottaa maailmaa kanan silmin. No, sen voin sanoa, että ei ainakaan samalta kuin ihmisen. Jos olisit kana, näkisit maailman paljon selkeämmin, ja näkökenttäsi olisi laajempi. Koska kanan silmät sijaitsevat pitkulaisen pään molemmilla sivuilla, pystyy se luonnollisesti katsomaan paljon laajemmalle kuin ihminen, jolla silmät ovat kiinni naamassa. Et varmaan siis ylläty, jos väitän, että kanan näkökenttä on puolet laajempi kuin ihmisellä. Jos et käsitä, mitä ihmettä tämä oikein tarkoittaa, mieti panoraamakuvaa. Eikö olisikin vähän outoa nähdä maailma jatkuvasti panoraamana?

Laajemman näkökentän lisäksi kanat näkevät nopeammin kuin ihminen. Hetkonen, nopeammin? Jep, maailma näyttää kanan silmissä hieman elokuvan pikakelaukselta. Ei niin, että kuvat vain vilisisivät ohi, eikä kana pystyisi keskittymään mihinkään – päinvastoin, kana erottaa uudet asiat ympäristöstä paljon nopeammin kuin ihminen. Ihmisen silmä pystyy hyväksymään 24 muutosta sekunnissa (siksi elokuvissakin yhteen sekuntiin täytyy mahduttaa vähintään 24 erilaista kuvaa, ettei se näyttäisi tökkivältä), kun taas kanan silmä havaitsee jopa 150 muutosta. Jos kanan siis veisi elokuviin, sen silmissä elokuva tökkisi ja pahasti.

Ainahan sanotaan, että linnuilla on hyvä värinäkö, joten ei kaiketi ole yllätys, että tämä fakta pätee kanoihinkin. Kana erottaa tietenkin kaikki samat värit kuin ihminen ja enemmänkin, mutta kana näkee sen kaiken vielä asteen tarkemmin, vivahteikkaammin. Se erottaa paljon laajemman skaalan sävyjä, joita tönkkö ihmissilmä ei edes havaitse. Lisäksi se havaitsee hienoimmatkin sävyjen väliset erot. Kanan silmissä esimerkiksi lehden yläpinta ja alapinta ovat niin eri sävyiset, ettei eroavuutta yksinkertaisesti voi olla panematta merkille jo kaukaa. Ja minä taas en ole ikinä edes tullut ajatelleeksi, että ne olisivat eri sävyisiä…

Mutta tiedätkö, mitä ultravioletti tarkoittaa? Ihminen näkee valon aallonpituudet siniseen saakka, mutta kanalla se ei rajoitu tähän. Kanat näkevät vielä sinisestä seuraavan aallonpituuden, ultravioletin. Emme tietenkään ole varmoja, miltä ultravioletti täsmälleen ottaen näyttää, kun emme omin silmin sitä voi tarkastella, mutta on siitä teorioita. On esitetty, että kanat näkisivät kaiken vähän kuin sinisen linssin läpi. Että ultravioletti ei olisikaan vain yksi väri muiden joukossa, vaan se vaikuttaisi enemmän kokonaisvaltaisesti – sävyttäisi kaikkea kanan näkemää. No joo, tämä on tietenkin vain yksi lukuisista teorioista, mutta eikö olisikin hurjaa nähdä kaikki sinisesti sävyttyneenä?

Tältä maailma voisi näyttää ultravioletin kautta sävyttyneenä.

Ultravioletin havaitsemiseen liittyy myös se seikka, että kanat näkevät veden. Ai eivätkö ihmisetkin muka näe veden, saatat nyt kummastella. Näkevät kyllä, mutta kanat pystyvät erottamaan jo hyvin, hyvin kaukaa, onko eteen piirtyvä alue vettä vai maata. Tämä veden kaukaa näkeminen johtuu siitä, että vesi heijastaa ultraviolettivaloa, joka hohkaa kanan silmiin ilmeisesti pitkänkin matkan päästä. Kana saattaa pystyä erottamaan tulevan vesialueen jo horisontin takaa – ihmissilmä ei sinne asti mitenkään kanna. Ihan niin kuin veden, kana voi nähdä UV-säteilyn avulla myös ilmavirtauksia. Kylmän ja kuuman ilmavirtauksen välille muodostuu ultraviolettia heijastava pinta, jonka kana voi erottaa ilmasta.

Mutta ei kanan näkökyvyn erikoisuus vielä veden ja ilmavirtojenkaan havaitsemiseen tyssää. Kanat pystyvät näkemään nimittäin polarisoitunutta valoakin. Tämä tarkoittaa, että kanat näkevät saman valon määrän kuin ihminenkin, mutta ne näkevät selkeästi, mistä suunnasta valo tulee. Jos on pilvinen sää, et itse tuskin saa selvää, missä lie pilven takana aurinko piilottelee. No, kanatpa tietävät, missä aurinko on polarisoituneen valon ansiosta. Ne katsos näkevät, mistä pienikin valomäärä lähtee, ja tämän ansiosta ne tietävät sateisella ja pilviselläkin säällä, miten korkealla aurinko paistaa. Ne siis voivat katsoa auringosta kelloa milloin vain sään sitä estämättä.

Vasemmalla, miten ihminen näkee valon. Oikealla taas, miltä polarisoitunut valo näyttää.

Okei, tähänhän asti olemme yksinomaan hehkuttaneet kanojen näkökykyä. Mutta totuus on, että kanan näkö on kaikkiaan yhdellä osa-alueella heikompi kuin ihmisellä. Kun olet hämärässä, et ehkä erota niinkään värejä, mutta näet ympäristösi mustavalkoisena. Kanoilla näin ei kuitenkaan ole: kanat eivät yksinkertaisesti näe hämärässä. Siksi ihmettelenkin, miten jotkut kanalan omistajat sanovat, että kanoja voi yhtä hyvin pitää talvella pimeässä… Varmaankin voi, mutta eivätpähän kanat sitten vain näe.

No joo, eiköhän siinä ollut tärkeimmät kanojen näkökyvystä. Yhteenvetona voimme kaiketi todeta, että kanan näkökyky on ihan seuraavalla levelillä siitä, mitä pidämme hyvänä näkönä. Kanan ja ihmisen näön välillä onkin yhtä suuri kuilu kuin mustavalko- ja värinäön välillä. Outoa, eikö?